Skip to main content

Databyron viimeinen paikkaennuste ennen eduskuntavaaleja julkaistu

Databyron julkaisemassa viimeisessä ennusteessa perussuomalaiset ovat nousseet kärkkymään toiseksi suurimman puolueen paikkaa kokoomuksen ja keskustan kantaan. Sosialidemokraattien lähes 95 %:n luottamusvälin kestävän johdon takana kolmikko mahtuu kuitenkin virhemarginaalien sisään.

Huhtikuun eduskuntavaaliennusteen arvioidut paikkamäärät
Kuva: Filip van Laenen

Kotimaisen puoluekentän tasoittuminen jatkuu Databyron julkaisemassa viimeisessä, huhtikuun paikkaennusteessa eduskuntavaaleihin. Perussuomalaiset on kevään mittaan noussut jokaisessa ennusteessa, hengittäen lopulta Kansallisen Kokoomuksen ja Suomen Keskustan niskaan.

Muutosta verrattuna Databyron maaliskuun ennusteeseen on hieman enemmän kuin aiemmin kuukausittaisissa ennusteissa, perussuomalaisten nousu on kiihtynyt muiden keskisuurten puolueiden laskiessa. Ainoastaan vasemmistoliitto on perussuomalaisten ohella nostanut ennustettua mediaanipaikkamääräänsä kuukauden aikana, joskin muutos mahtuu helposti virhemarginaaliin.

Perussuomalaiset sen sijaan ovat nostaneet ennustetun mediaanipaikkamääränsä maaliskuun 24:stä viimeisen ennusteen 32:een – 95 %:n luottamusvälin rajoille – ohittaen muun muassa vihreät. Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset ovat lähes tuplanneet ennustetun paikkamääränsä tammikuun 18 paikan tasolta – eikä kolmen kuukauden takaisissa mittauksissa ja sitä myöten viimeisessä ennusteessa välttämättä näy perussuomalaisten reilusti kasvanut kannatus kokonaisuudessaan.

Kokoomuksen trendi on taasen ollut laskujohtoinen koko kevään. Vielä tammikuun ennusteessa puolueelle povattiin yli neljääkymmentä paikkaa aivan sosialidemokraattien kannassa. Sittemmin kokoomuksen ennustetut paikat ovat valuneet tasaisesti alaspäin nykyiseen kolmenkymmenenkuuden mediaaniin.

Keskustaoikeistolaisen kokoomuksen ennustettujen paikkojen lasku ei mahdu 95 %:n luottamusväliin vuoden alusta tarkastellessa – toisin kuin muiden puolueiden perussuomalaisia lukuunottamatta. Lähes varmuudella voidaankin siis katsoa kokoomuksen laskeneen ja perussuomalaisten nostaneen ennustettua paikkamääräänsä kevään aikana. Muiden puolueiden osalta tarkempia päätelmiä on hankalampi tehdä.

Vielä isompaa kuvaa tarkastellessa kokonaisuus näyttää kuitenkin jokseenkin samanlaiselta kuin vielä kuukausi sitten. Verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaleihin on eduskunnasta tulossa selkeästi vasemmistolaisempi. Vaalivoittajia ovat viimeaikaisesta lievästi heikentyneestä mittaussuosiosta huolimatta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, sekä Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto.

Johtuen Databyron julkaiseman ennusteen laskennallisuudesta, mediaanien summa harvoin on täysin sama kuin paikkojen määrä. Tällä kertaa ennuste ynnäytyi 199 paikkaan.

Vaalihäviäjiä puolestaan Suomen Keskusta ja puolessa välissä vaalikautta kahteen osaan hajonnut Perussuomalaiset. Toinen puolisko, Sininen Tulevaisuus on ennusteen perusteella jäämässä kokonaan ilman edustajia tai saavuttamassa niitä vain yhden.

Mahdollisia hallituskoalitioita pohdittaessa puolestaan Sdp:n, kokoomuksen ja vihreiden ympärille rakentuva koalitio on nähty kenties todennäköisimpänä runkona tulevan kauden hallitukseksi.

Muita esitettyjä vaihtoehtoja on ollut korvata kokoomus yllä mainitussa pohjassa keskustalla, mikä kenties vaatisi keskustan nykyisen puoluejohdon syrjäyttämisen. Kolmas esitetty kombinaatio on edetä vuoden 2015 vaalien jälkimainingeissa koostetun keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten keskustaoikeistolaisen hallituskoalition kanssa. Kaikilla mainituilla yhdistelmillä syntyisi ennusteen perusteella enemmistö eduskuntan, joskin viimeksi mainitulla kovin niukka sellainen. Suurimman puolueen sivuuttaminen pääministeripuolueen valinnassa on lisäksi kotimaisesti poikkeuksellista.

Ehkä kutkuttavin esitetty idea on pitkän tauon jälkeen kokeilla vähemmistöhallitusta. Tällöin esimerkiksi sosialidemokraattien johtama vajaa viidenkymmenen paikan ryhmä joutuisi kullekin lakiesitykselleen etsimään vaihtelevankin enemmistön sen läpi saadakseen eduskunnassa.

Länsinaapurissa Ruotsissa vähemmistöhallitukset ovat yleisempiä, tosin siellä poliittinen järjestelmä on ylipäätänsä rakentunut pitkälti ideologisten blokkien varaan kotimaista vähemmällä konsensuspolitiikan traditiolla. Keskustavasemmisto ja keskustaoikeisto harvoin löytävät tarpeeksi yhteisen sävelen hallitusta varten, toisin kuin Suomessa.


On edellisen kolmen kuukauden mittausten perusteella todennäköistä, että vaalisunnuntain jälkeen suurin puolue paikkamäärältään on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Epävarmempaa on sen jälkeisen kolmikon – tai jopa nelikon – keskinäinen järjestys. Oman mausteensa soppaan heittää perussuomalaisten läpi kevään reilussa kasvussa ollut kannatus, mikä ei välttämättä näy viimeisessä Databyron ennusteessa kokonaisuudessaan.

Lisäksi hallituspeli on kohtalaisen auki, joskaan umpikuja tai muuten vaikeat hallitusneuvottelut eivät näytä todennäköisiltä vaihtoehdoilta.


Databyron julkaiseman ennusteen metodologia ja toiminta on selostettu täällä. Voit tarkastella koko ennustetta puoluekohtaisine todennäköisyysjakaumineen ja mahdollisine hallituskoalitioineen Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.

Databyron maaliskuun paikkaennuste julkaistu

Perussuomalaisten jatkuva kannatusnousu mittauskeskiarvossa nostaa edelleen puolueen ennustettua paikkamäärää. Kokoomuksen laskujohtoinen trendi jatkuu.

Maaliskuun eduskuntavaaliennusteen arvioidut paikkamäärät
Kuva: Filip van Laenen

Vaikka hallitus ja sote-uudistus kaatuivatkin perjantaina ja hektinen poliittinen draama kultivoi itse kunkin politiikan seuraajan makunystyröitä, on hyvä pitää huomio myös pidemmän aikavälin kannatustrendeissä. On siis aika Databyron kuukausittaiselle eduskuntavaaliennusteelle – toiseksi viimeiselle ennen huhtikuun 14. päivän eduskuntavaaleja.

Maaliskuun ennusteessa kevään aikana tutuksi käyneet kehityskulut saavat jatkoa. Perussuomalaisten koko kevään noussut keskiarvokannatus näkyy jälleen muutaman paikan ennustettuna lisäyksenä. Samoin erityisesti viimeiset viikot eri mittauksissa laskusuhdanteessa ollut kokoomus jatkaa asemiensa hienoista menetystä.

Maaliskuussa ennuste ynnäytyi täyteen 200 paikkaan

Jälleen edelliseen ennusteeseen verrattuna tapahtuneet muutokset mahtuvat helposti 95 % luottaumsvälin sisään, eikä yksittäisten lukujen lyhyen aikavälin muutosta kannata tuijottaa absoluuttisen orjallisesti.

Tarkastellessa kolmen tähän mennessä Databyron julkaiseman ennusteen välisiä muutoksia, huomataan selkeämmin myös paikkamäärien kehityskulut. Kuten yllä jo osin todettua, selkein lasku kevään mittaan on kokoomuksen ennustetussa paikkamäärässä. Isoin nousu taas perussuomalaisilla.

Yllä esitetystä kuvaajasta on helppo myös havaita suomalaisen politiikan niin kutsuttu “hollantilaistuminen”, eli puoluekentän sirpaloituminen. Muutaman suuren puolueen sijaan kentällä on yhä useampi keskisuuri puolue. Databyro käsitteli ilmiötä aiemmin täällä.

Samoin ennustettujen paikkamäärien visualisointi havainnollistaa hyvin sitä, miten keskustapuolue hyötyy nykyisestä vaalijärjestelmästä erityisesti vihreiden kustannuksella. Databyron koostaman mittauskeskiarvon perusteella mainitun kahden puolueen kannatusero on nykyisellään vain noin prosenttiyksikkö, mutta ero ennustetuissa paikoissa on lähes kymmenen keskustan eduksi

Yksittäiseen lukuun typistetty informaatio ei kuitenkaan lopulta kerro koko tarinaa. Hedelmällistä onkin tarkastella sitä, miten kokoomuksen ja perussuomalaisten ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakaumat ovat käyttäytyneet.

Mielekkäämpi tapa tarkastella muutoksia lieneekin ajatella valitun puolueen, tässä perussuomalaisten, paikkamäärähaarukan siirtyneen kevään mittaan ylöspäin. Lisäksi on havaittavissa, että kyseinen paikkojen todennäköisyysjakauma on perussuomalaisen osalta leventynyt tammikuun ja maaliskuun ennusteen välillä – 13–22 paikasta 20–32 ennustetun paikan 95 % luottamusväliin.

Perussuomalaisten ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma tammikuussa
Perussuomalaisten ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma tammikuussa
Perussuomalaisten ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma maaliskuussa
Perussuomalaisten ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma maaliskuussa

Tämä kielii osaltaan siitä, että kannatus on muuttunut ja vielä mukana olevat vanhemmat mittaukset olisivat merkinneet hieman pienempää ennustettua paikkamäärää.

Kokonaisuudessaan perussuomalaisten ennustetun paikkamäärän todennäköisyysjakauma on siirtynyt oikealle – puolueen ennustetaan saavan isommalla todennäköisyydellä enemmän paikkoja eduskuntaan, kuin vielä talvella.

Samankaltainen, mutta päinvastainen kehityskulku on havaittavissa kokoomuksen kohdalla.

Vielä Databyron julkaisemassa tammikuun ennusteessa kokoomus oli vain muutaman ennustetun paikan päässä suurimmaksi puolueeksi arvioiduista sosialidemokraateista. Tuolloin myös kyseisten puolueiden keskiarvokannatus oli tasaisempi: kokoomus oli vain reilun prosenttiyksikön iskuetäisyydellä suurimman puolueen paikasta.

Kokoomuksen ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma tammikuussa
Kokoomuksen ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma tammikuussa
Kokoomuksen ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma maaliskuussa
Kokoomuksen ennustettujen paikkojen todennäköisyysjakauma maaliskuussa

Sittemmin, kuten todettua, kokoomuksen kannatus on kevään aikana näyttänyt miinusmerkkistä kehitystä mielipidemittauksesta toiseen. Lasku näkyy selvästi myös ennustetun paikkamäärän todennäköisyysjakauman siirtymisessä vasemmalle. Kokoomuksen 95 % luottamusväli onkin hypännyt tammikuun arvioidusta 38–48 paikasta tammikuun 30–44 paikkaan. Kuten huomattavissa, myös kokoomuksen luottamusväli on siis laajentunut kannatuksen muutoksen myötä.


Databyron julkaiseman ennusteen metodologia ja toiminta on selostettu täällä. Voit tarkastella koko ennustetta puoluekohtaisine todennäköisyysjakaumineen ja mahdollisine hallituskoalitioineen Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.

Eduskuntavaaliennusteen sielunelämää ja usein kysyttyjä kysymyksiä

Miten Databyron julkaisema eduskuntavaaliennuste toimii? Miksi se antaa tietynlaisia tuloksia? Mihin paikkamäärät perustuvat? Mitä se on oikein syönyt?

Databyron postilaatikkoon on tippunut hiljakseltaan kyselyitä mekaniikasta eduskuntavaaliennusteen takana. Koska läpinäkyvyyteen pyrkiminen on eräs sivustomme perustavanlaatuisimpia periaatteita, tässä tekstissä on tarkoitus valottaa sitä prosessia, joka lähes viikottaiset puoluegallupit kuukaisittaisiksi paikkaennusteiksi muuttaa. Se tullaan soveltuvin osin yhdistämään myös olemassaolevaan metodologiasivuun. Tulevaisuudessa lisää vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytääkin erityisesti yllä viitatulta sivulta kysymyksiä ilmaantuessa.

Perusperiaate ennusteen takana

Ennusteen ydinsisältö on siis muuntaa säännölliset koko maan laajuiset kannatusmittaukset paikkaennusteeksi. Seuraavassa käydään läpi vaiheet, jolla tämä muuntaminen tapahtuu Databyron julkaisemassa paikkaennusteessa.

1. Kannatus muunnetaan kansalliselta tasolta piiritasolle

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, paikat kansanedustuslaitoksessa määräytyvät vaalipiireittäin. Ensimmäinen askel onkin siis muuntaa tietyssä gallupissa esiintynyt puolueiden koko maan kannatus arvioimaan puolueiden kannatusta tietyssä vaalipiirissä.

Ennusteessa käytetty mekanismi kannatuksen muuntamisessa vaalipiiritasolle on aiempien vaalien piirikannatuksen kertominen kansallista kannatusmuutosta vastaavalla luvulla.

Oletetaan, että esimerkkipuolue A sai viime vaaleissa 20 % kansallisen kannatuksen, mutta tuoreet kannatusmittaukset näyttävät kannatuksen olevan nyt 22 prosenttia. Ennusteessa käytetty tapa tuoda tämä muutos vaalipiiritasolle on yksinkertaisesti ottaa edellinen piirikohtainen vaalitulos ja kertoa se muutoksen suuruudella. Jos siis edellisissä vaaleissa esimerkkipuolue A sai Keski-Suomen vaalipiirissä 25 % kannatuksen ja kannatus on kansallisella tasolla noussut kaksi prosenttiyksikköä kuten yllä, aiempien vaalien kannatus Keski-Suomessa kerrotaan (22 % / 20 %) = 1.1:llä. Arvio Keski-Suomen kannatuksesta on siten 25 % * 1.1 =27.5 %.

Jos taas esimerkkipuolue A sai Oulun vaalipiirissä 15 % kannatuksen viime vaaleissa, kerrottaisiin se vastaavasti samalla kertoimella uuden piirikannatuksen saamiseksi. Oulussa kannatuksen arvioitaisiin siis olevan 15 % * 1.1 = 16.5 prosenttia. Puolueen maanlaajuisen kannatuksen kokiessa laskua kerroin on vastaavasti negatiivinen, jolloin arviona on viime vaaleja pienempi kannatus piirissä.

Kannatuksen muuntaminen kansalliselta tasolta piiritasolle
Sama tiivistetysti
2. Laskettu piirikannatus simuloidaan lukuisia kertoja uudestaan, jolloin se muodostaa todennäköisyysjakauman. Sen pohjalta kannatus muutetaan paikoiksi.

Yksi mittauksen puoluekannatusluku ei kuitenkaan lopulta kerro järin merkittävästi. Kun toisessa vaiheessa kyseinen mittaus simuloidaan tarpeeksi monta kertaa uudestaan gallupissa ilmoitetulla puolueen kannatuksella sekä sen lasketulla keskihajonnalla, saadaan todennäköisyysjakaumat gallupissa esitetyistä kannatuksista – samoin kuin niiden piirikohtaiset versiot.

Kun on saatu kannatusten todennäköisyysjakaumat piirissä, ne muunnetaan piirikohtaisten paikkamäärien todennäköisyysjakaumaksi. Piirikohtainen kannatus tiedettäessä on jo paljon helpompi ennustaa sekä arvioida puolueen siellä saavaa paikkamäärää.

3. Piirikohtaiset paikat lasketaan yhteen kansallisen paikkamäärän arvioimiseksi

Kolmanneksi piirikohtaisten paikkamäärien todennäköisyysjakaumat summataan yhteen kansalliselle tasolle. On tietysti oletettavaa ja jopa todennäköistä, että jossakin piirissä jokin puolue ylittää puhtaan laskennallisen kannatusennusteensa ja paikkamääränsä. Tämä voi tapahtua vaikkapa erityisen valovoimaisen ehdokkaan kerätessä ääniä enemmän kuin laskettu kannatus odottaa. Piirikannatukset eivät lisäksi muutu täysin lineaarisesti samassa suhteessa kuin kansallinen kannatus muuttuu.

Tietyn puolueen paikkamäärän mahdollinen yliarviointi jossain vaalipiirissä kuitenkin yleensä kompensoituu paikkamäärän aliarvioinnilla toisessa vaalipiirissä siten, että kokonaisennuste on suunnilleen oikein. Virheet siis keskimäärin kumoavat toisensa: yhdessä piirissä saavutetaan laskennallista parempi tulos, toisessa piirissä laskennallista heikompi tulos.

Osin tästä syystä kansallisen kannatuksen muutoksen soveltamista vaalipiiritasolle ei kannata käyttää vaalipiirikohtaisten tulosten ennustamiseen, vaan pelkästään tapana ennustaa kansallista paikkamäärää piiriennusteet yhteen laskemalla. Näin tekee myös Databyron ennuste. Piiritasolle mentäessä absoluuttiset virheet siis kasvavat ja ennuste voi poiketa lopullisesta vaalituloksesta enemmänkin.

4. Viimeiseksi yhdistetään useamman gallupin samalla kaavalla saadut ennusteet

Edellä kuvatun kolmen askeleen jälkeen on saatu luotua yksittäiseen mielkpidemittaukseen perustuva paikkaennuste. Koska yksittäinen kannatusmittaus on kuitenkin jälleen lopulta vain yksittäinen kannatusmittaus, tarkempi arvio saadaan yhdistämällä useamman yksittäisen mittauksen pohjalta vastaavalla tavalla laaditut ennusteet. Databyron julkaisemassa ennusteessa käytetään mittauksia julkaisuhetkestä 90 edellisen päivän ajalta.


Usein kysyttyjä kysymyksiä – FAQ

Ennusteen muodostamista koskevien vaiheiden lisäksi on esitetty muutamia yleisempiä kysymyksiä liittyen muun muassa pienpuolueiden asemaan sekä vaaliliittoihin ennusteessa. Seuraavassa käydään läpi esiin nousseita kysymyksiä.

Q: Arvioin, että pienpuolue A:n ehdokkaiden henkilökohtainen kannatus on isompi kuin kansalliset puoluekannatusmittaukset antavat olettaa. Miten ennuste suhtautuu tähän?

A: Databyron julkaisema ennuste perustuu laskennallisesti yksinomaan kansallisiin puoluekannatusmittauksiin. Se ei siis kykene ottamaan huomioon tai ennakoimaan yksittäisten ehdokkaiden potentiaalisesti puoluekannatusta isompaa henkilökohtaista kannatusta.

Ennusteen “heikon kohdan” voisikin sanoa olevan nimenomaan sellaisten puolueiden kohdalla, joiden ehdokkaiden henkilökohtaisen kannatuksen odotetaan olevan ennakkoon mitattua puoluekannatusta isompaa. Tällaisia tapauksia ei laskennallinen ennuste siis kykene ennakoimaan. Luotettavaa tapaa henkilökohtaisen kannatuksen etukäteismittaukseen ei gallupien puutteessa juuri ole, se perustuu yleensä valistuneisiin arvioihin.


Q: Miten ennuste suhtautuu vaalilittoihin?

A: Sivuston ennusteessa vaaliliittoja ei ole ainakaan tässä vaiheessa ole otettu huomioon. Suomessa käytetty D’Hondtin vaalitapa paikkojen jakajana on suhteellisen lineaarinen, eikä vaaliliitoilla näin ole kansallisella tasolla merkittävää vaikutusta paikkamääriin.

Yksittäisten paikkojen kannalta vaaliliitot voivat olla merkityksellisiä, etenkin pienille puolueille ne voivat olla merkittävä kysymys sekä henkisesti että fyysisesti. Kun ennuste kuitenkin perustuu kansallisiin kannatusmittauksiin, jää myös sinällään mielenkiintoisten pienpuolueiden vaaliliittojen mahdollinen vaikutus pois ennusteesta, vaikka potentiaalia eduskuntapaikkaan mahdollisesti oliskin.


Q: Eikö ennusteesta tulisi muodostua täysi eduskunta?

A: Databyron julkaiseman ennusteen puoluekohtainen paikkaennuste on mediaani paikkojen todennäköisyysjakaumasta. Mediaaniarvo on se arvo, joka erottaa todennäköisyysjakauman puolikkaan toisesta. Sen voi siis ajatella arvona, joka on “keskellä” paikkajakauman todennäköisyyksiä.

Useimmissa tapauksissa mediaanit yhteenlaskettaessa päästään lähelle kokonaispaikkamäärää. Kuitenkin mediaanien summa harvoin on täysin sama kuin paikkojen määrä, ohessa esimerkki helpommin selittämään, miksi näin:

Kuvittele kolme puoluetta kisaamaan yhdestä paikasta. Jos kaikilla kolmella on yhtä suuri kolmanneksen todennäköisyys voittaa paikka, on käänteisesti jokaisella puolueella kahden kolmanneksen todennäköisyys olla saamatta paikkaa. Kaikille puolueille mediaanilukema ennustetuille paikoille on siis pyöreä nolla, 95 % luottamusvälillä 0–1. Mediaanien summa on näin 3 * 0 = 0, mikä on vähemmän kuin jaossa olevat paikat, eli 1. Tämä saattaa painaa kokonaisennusteen muutamaakin paikkaa vajaaksi, jolloin ne jäävät ennusteessa “jakamatta”.

Databyron helmikuun paikkaennuste julkaistu

Perussuomalaisten kannatusnousu näkyy paikkojen lisäyksenä myös Databyron tuoreessa helmikuun paikkaennusteessa, kokoomuksen ennuste heikkeni – muutokset virhemarginaaleissa. Edessä nykyistä vasemmistolaisempi eduskunta.

Johtuen ennusteen laskennallisuudesta, mediaanien summa harvoin on täysin sama kuin paikkojen määrä. Tällä kertaa ennuste ynnäytyi 199 paikkaan.

Perussuomalaisten nousujohteinen kannatuskäyrä näkyy myös Databyron ennusteessa saavutettuina eduskuntapaikkoina, puolue on tammikuun ennusteeseen verrattuna nostanut paikkamääräänsä suunnilleen kolmella. Yläpään raja 95 % luottamusvälissä paikkamääräennusteelle harppasi perussuomalaisten kohdalla ylöspäin, tarkoittaen todennäköisyyksien useamman paikan saavuttamiseen hieman kasvaneen. Verrattuna neljän vuoden takaiseen vaalikevääseen perussuomalaisten paikkamäärä olisi kuitenkin laskemassa reiluun puoleen, 38 paikasta pariinkymmeneen.

Kokoomuksen osalta tuore ennuste taas oli mollivoittoisempi, eduskuntavaaliennuste lupailee todennäköisesti kolmea paikkaa vähemmän kuin viime kuussa. Vastaavasti 95 % luottamusväli kokoomuksen ennusteeseen koki laskua erityisesti alapäässä: todennäköisten paikkojen määrä siis hieman laski. Kokoomuksen ennakoitu paikkamäärä on suunnilleen samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin neljä vuotta sitten kevään 2015 vaaleissa.

Molemmat yllä kuvatut muutokset sekä pienemmät heilahtelut sisältyvät ennusteen luottamusväleihin, ne eivät siis ole tilastollisesti merkitseviä sellaisenaan.

Tiedossa nykyistä vasemmistolaisempi eduskunta

Tilastollisesti merkitsevää on kuitenkin se, että ennusteessa puoluekartan vasemmalle puoliskolle sijoitettavat puolueet ovat kerryttämässä 25-30 kansanedustajapaikan lisän puolueilleen. Sosialidemokraatit sekä vihreät kuittaavat lisäyksestä reilun kymmenisen paikkaa kumpainenkin, mutta kenties vähemmän polemisoitu on vasemmistoliiton koko vaalikauden mittainen muutaman prosenttiyksikön tasainen kannatusnousu.

Kyseisellä nousulla nostaa helmikuun ennusteen mukaan paikkojen määrän noin seitsemääntoista nykyisestä 12 paikasta. Todennäköisyys sille, että vasemmistoliitto jää vaaleissa nykyiseen paikkamääräänsä tai alle, lasketaan muutamissa prosenteissa.

Vastaavasti eduskuntapaikkojen menetys tapahtuu suurimmaksi osaksi keskustan sekä perussuomalaisten kustannuksella. Kummallakaan, keskustalla eikä perussuomalaisilla, ei ole nykyisellä kannatustilanteella realistisia mahdollisuuksia päästä edes lähelle viime vaalien lukemaansa.

Edellä viitatut keskustan ja perussuomalaisten ennustettujen paikkamäärien todennäköisyysjakaumat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Siinä missä perussuomalaisten paikkajakauman todennäköisyyksissä on selvää hajontaa 18 ja 26 paikan välissä, keskustalla todennäköisyydet keskittyvät rajusti jakauman keskelle 34 ja 35 paikkaan.

Vaikka Suomessa ei ole varsinaista blokkijärjestelmää, kuten esimerkiksi Ruotsissa, havainnollistaa grafiikka yllä voimasuhteiden muuttumista. Yllä puolueet on ryhmitelty vain esimerkinomaisesti muutoksen havainnollistamiseksi. Muitakin jaotteluita, kuten esimerkiksi konservatiiveihin ja liberaaleihin, olisi helposti löydettävissä. Useamman kymmenen paikan yhteismuutokset eivät ymmärrettävästikään mahdu enää virhemarginaalien sisään.

Tutustu helmikuun puoluekohtaisiin ennusteisiin, mahdollisiin hallituskoalitioihin sekä ennusteen metodologiaan lisää Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.

Perussuomalaiset korottivat ennustettua paikkamääräänsä

Vahvan esiintymisen myötä Yleisradion tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa mielipidemittauksessa perussuomalaiset nostivat ennustettua mediaanipaikkamääräänsä, mikäli vaalit käytäisiin huomenna. Mediaanin muutos viidestätoista kahdeksaantoista paikkaan mahtuu silti selkeästi laskennallisen ennusteen virhemarginaalin sisään, joten muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Samoin kokoomuksen ennustettu paikkamäärä nousi kahdella, mikä ei liioin ole tilastollisesti merkitsevä kehitys.

Myös Yleisradio itse visualisoi ennustettuja eduskunnan paikkamääriä pidemmän ajan mittaustensa pohjalta. Ennuste on hyvin samansuuntainen Databyron ennusteen kanssa. Ainoa tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus on keskustan huomattavasti suurempi ennustettu paikkamäärä Yleisradion ennusteessa.

Mielipidemittaajakohtainen kannatusvirhe puolueittain
Mittaajien viimeisen eduskuntavaaleja edeltäneen mittauksen eroavaisuus vaalituloksesta

Taloustutkimus on myös kolmissa edellisissä vaaleissa yliarvioinut keskustapuolueen kannatusta muita mittaajia enemmän. Samoin kuluvanakin vaalikautena on keskustalle mitattu reilun prosenttiyksikön verran korkeampi kannatus säännöllisesti Taloustutkimuksen mittauksissa.

Näin ollen pelkästään Taloustutkimuksen mittausten pohjalta paikkaennuste tehtäessä saa keskusta enemmän ennustettuja paikkoja kuin kaikkien mittaajien mittausten pohjalta tehdessä.

Tutustu tammikuun eduskuntavaaliennusteeseen Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.