Perussuomalaisten kannatusnousu näkyy paikkojen lisäyksenä myös Databyron tuoreessa helmikuun paikkaennusteessa, kokoomuksen ennuste heikkeni – muutokset virhemarginaaleissa. Edessä nykyistä vasemmistolaisempi eduskunta.

Johtuen ennusteen laskennallisuudesta, mediaanien summa harvoin on täysin sama kuin paikkojen määrä. Tällä kertaa ennuste ynnäytyi 199 paikkaan.

Perussuomalaisten nousujohteinen kannatuskäyrä näkyy myös Databyron ennusteessa saavutettuina eduskuntapaikkoina, puolue on tammikuun ennusteeseen verrattuna nostanut paikkamääräänsä suunnilleen kolmella. Yläpään raja 95 % luottamusvälissä paikkamääräennusteelle harppasi perussuomalaisten kohdalla ylöspäin, tarkoittaen todennäköisyyksien useamman paikan saavuttamiseen hieman kasvaneen. Verrattuna neljän vuoden takaiseen vaalikevääseen perussuomalaisten paikkamäärä olisi kuitenkin laskemassa reiluun puoleen, 38 paikasta pariinkymmeneen.

Kokoomuksen osalta tuore ennuste taas oli mollivoittoisempi, eduskuntavaaliennuste lupailee todennäköisesti kolmea paikkaa vähemmän kuin viime kuussa. Vastaavasti 95 % luottamusväli kokoomuksen ennusteeseen koki laskua erityisesti alapäässä: todennäköisten paikkojen määrä siis hieman laski. Kokoomuksen ennakoitu paikkamäärä on suunnilleen samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin neljä vuotta sitten kevään 2015 vaaleissa.

Molemmat yllä kuvatut muutokset sekä pienemmät heilahtelut sisältyvät ennusteen luottamusväleihin, ne eivät siis ole tilastollisesti merkitseviä sellaisenaan.

Tiedossa nykyistä vasemmistolaisempi eduskunta

Tilastollisesti merkitsevää on kuitenkin se, että ennusteessa puoluekartan vasemmalle puoliskolle sijoitettavat puolueet ovat kerryttämässä 25-30 kansanedustajapaikan lisän puolueilleen. Sosialidemokraatit sekä vihreät kuittaavat lisäyksestä reilun kymmenisen paikkaa kumpainenkin, mutta kenties vähemmän polemisoitu on vasemmistoliiton koko vaalikauden mittainen muutaman prosenttiyksikön tasainen kannatusnousu.

Kyseisellä nousulla nostaa helmikuun ennusteen mukaan paikkojen määrän noin seitsemääntoista nykyisestä 12 paikasta. Todennäköisyys sille, että vasemmistoliitto jää vaaleissa nykyiseen paikkamääräänsä tai alle, lasketaan muutamissa prosenteissa.

Vastaavasti eduskuntapaikkojen menetys tapahtuu suurimmaksi osaksi keskustan sekä perussuomalaisten kustannuksella. Kummallakaan, keskustalla eikä perussuomalaisilla, ei ole nykyisellä kannatustilanteella realistisia mahdollisuuksia päästä edes lähelle viime vaalien lukemaansa.

Edellä viitatut keskustan ja perussuomalaisten ennustettujen paikkamäärien todennäköisyysjakaumat ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Siinä missä perussuomalaisten paikkajakauman todennäköisyyksissä on selvää hajontaa 18 ja 26 paikan välissä, keskustalla todennäköisyydet keskittyvät rajusti jakauman keskelle 34 ja 35 paikkaan.

Vaikka Suomessa ei ole varsinaista blokkijärjestelmää, kuten esimerkiksi Ruotsissa, havainnollistaa grafiikka yllä voimasuhteiden muuttumista. Yllä puolueet on ryhmitelty vain esimerkinomaisesti muutoksen havainnollistamiseksi. Muitakin jaotteluita, kuten esimerkiksi konservatiiveihin ja liberaaleihin, olisi helposti löydettävissä. Useamman kymmenen paikan yhteismuutokset eivät ymmärrettävästikään mahdu enää virhemarginaalien sisään.

Tutustu helmikuun puoluekohtaisiin ennusteisiin, mahdollisiin hallituskoalitioihin sekä ennusteen metodologiaan lisää Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.