Databyron julkaisemassa viimeisessä ennusteessa perussuomalaiset ovat nousseet kärkkymään toiseksi suurimman puolueen paikkaa kokoomuksen ja keskustan kantaan. Sosialidemokraattien lähes 95 %:n luottamusvälin kestävän johdon takana kolmikko mahtuu kuitenkin virhemarginaalien sisään.

Huhtikuun eduskuntavaaliennusteen arvioidut paikkamäärät
Kuva: Filip van Laenen

Kotimaisen puoluekentän tasoittuminen jatkuu Databyron julkaisemassa viimeisessä, huhtikuun paikkaennusteessa eduskuntavaaleihin. Perussuomalaiset on kevään mittaan noussut jokaisessa ennusteessa, hengittäen lopulta Kansallisen Kokoomuksen ja Suomen Keskustan niskaan.

Muutosta verrattuna Databyron maaliskuun ennusteeseen on hieman enemmän kuin aiemmin kuukausittaisissa ennusteissa, perussuomalaisten nousu on kiihtynyt muiden keskisuurten puolueiden laskiessa. Ainoastaan vasemmistoliitto on perussuomalaisten ohella nostanut ennustettua mediaanipaikkamääräänsä kuukauden aikana, joskin muutos mahtuu helposti virhemarginaaliin.

Perussuomalaiset sen sijaan ovat nostaneet ennustetun mediaanipaikkamääränsä maaliskuun 24:stä viimeisen ennusteen 32:een – 95 %:n luottamusvälin rajoille – ohittaen muun muassa vihreät. Kaiken kaikkiaan perussuomalaiset ovat lähes tuplanneet ennustetun paikkamääränsä tammikuun 18 paikan tasolta – eikä kolmen kuukauden takaisissa mittauksissa ja sitä myöten viimeisessä ennusteessa välttämättä näy perussuomalaisten reilusti kasvanut kannatus kokonaisuudessaan.

Kokoomuksen trendi on taasen ollut laskujohtoinen koko kevään. Vielä tammikuun ennusteessa puolueelle povattiin yli neljääkymmentä paikkaa aivan sosialidemokraattien kannassa. Sittemmin kokoomuksen ennustetut paikat ovat valuneet tasaisesti alaspäin nykyiseen kolmenkymmenenkuuden mediaaniin.

Keskustaoikeistolaisen kokoomuksen ennustettujen paikkojen lasku ei mahdu 95 %:n luottamusväliin vuoden alusta tarkastellessa – toisin kuin muiden puolueiden perussuomalaisia lukuunottamatta. Lähes varmuudella voidaankin siis katsoa kokoomuksen laskeneen ja perussuomalaisten nostaneen ennustettua paikkamääräänsä kevään aikana. Muiden puolueiden osalta tarkempia päätelmiä on hankalampi tehdä.

Vielä isompaa kuvaa tarkastellessa kokonaisuus näyttää kuitenkin jokseenkin samanlaiselta kuin vielä kuukausi sitten. Verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaleihin on eduskunnasta tulossa selkeästi vasemmistolaisempi. Vaalivoittajia ovat viimeaikaisesta lievästi heikentyneestä mittaussuosiosta huolimatta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, sekä Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto.

Johtuen Databyron julkaiseman ennusteen laskennallisuudesta, mediaanien summa harvoin on täysin sama kuin paikkojen määrä. Tällä kertaa ennuste ynnäytyi 199 paikkaan.

Vaalihäviäjiä puolestaan Suomen Keskusta ja puolessa välissä vaalikautta kahteen osaan hajonnut Perussuomalaiset. Toinen puolisko, Sininen Tulevaisuus on ennusteen perusteella jäämässä kokonaan ilman edustajia tai saavuttamassa niitä vain yhden.

Mahdollisia hallituskoalitioita pohdittaessa puolestaan Sdp:n, kokoomuksen ja vihreiden ympärille rakentuva koalitio on nähty kenties todennäköisimpänä runkona tulevan kauden hallitukseksi.

Muita esitettyjä vaihtoehtoja on ollut korvata kokoomus yllä mainitussa pohjassa keskustalla, mikä kenties vaatisi keskustan nykyisen puoluejohdon syrjäyttämisen. Kolmas esitetty kombinaatio on edetä vuoden 2015 vaalien jälkimainingeissa koostetun keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten keskustaoikeistolaisen hallituskoalition kanssa. Kaikilla mainituilla yhdistelmillä syntyisi ennusteen perusteella enemmistö eduskuntan, joskin viimeksi mainitulla kovin niukka sellainen. Suurimman puolueen sivuuttaminen pääministeripuolueen valinnassa on lisäksi kotimaisesti poikkeuksellista.

Ehkä kutkuttavin esitetty idea on pitkän tauon jälkeen kokeilla vähemmistöhallitusta. Tällöin esimerkiksi sosialidemokraattien johtama vajaa viidenkymmenen paikan ryhmä joutuisi kullekin lakiesitykselleen etsimään vaihtelevankin enemmistön sen läpi saadakseen eduskunnassa.

Länsinaapurissa Ruotsissa vähemmistöhallitukset ovat yleisempiä, tosin siellä poliittinen järjestelmä on ylipäätänsä rakentunut pitkälti ideologisten blokkien varaan kotimaista vähemmällä konsensuspolitiikan traditiolla. Keskustavasemmisto ja keskustaoikeisto harvoin löytävät tarpeeksi yhteisen sävelen hallitusta varten, toisin kuin Suomessa.


On edellisen kolmen kuukauden mittausten perusteella todennäköistä, että vaalisunnuntain jälkeen suurin puolue paikkamäärältään on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Epävarmempaa on sen jälkeisen kolmikon – tai jopa nelikon – keskinäinen järjestys. Oman mausteensa soppaan heittää perussuomalaisten läpi kevään reilussa kasvussa ollut kannatus, mikä ei välttämättä näy viimeisessä Databyron ennusteessa kokonaisuudessaan.

Lisäksi hallituspeli on kohtalaisen auki, joskaan umpikuja tai muuten vaikeat hallitusneuvottelut eivät näytä todennäköisiltä vaihtoehdoilta.


Databyron julkaiseman ennusteen metodologia ja toiminta on selostettu täällä. Voit tarkastella koko ennustetta puoluekohtaisine todennäköisyysjakaumineen ja mahdollisine hallituskoalitioineen Eduskuntavaalit 2019 -sivullamme.